5 seuraavaa askelta onnistuneen hopeagelatiinivedoksen valmistamiseen

Olethan lukenut jo tekstin Viisi ensimmäistä askelta onnistuneen hopeagelatiinivedoksen valmistamiseen? Siinä kerron hopeavedoksen valmistamisen ensimmäiset viisi vaihetta. Lopetimme nuo vaiheet siihen, että valotimme raitavalotuksen, eli ihka ensimmäisen koevedoksen. Nyt jatkamme upottamalla tuon valotetun valokuvapaperin kemioihin.

6. Kemiakylvyt

Valotettuasi raitavalotuksen loppuun, aseta paperi ensin kehitteeseen, sitten keskeytteeseen ja sitten kiinnitteeseen käyttämäsi kemioiden valmistajan ohjeen mukaan. Huomaa, että aika kemiassa saattaa vaihdella käyttämäsi paperin perusteella. RC (resin coated) paperit tarvitsevat tyypillisesti vähemmän prosessointiaikaa kemioissa kuin FB (fiber based) paperit, jotka imevät kemiaa itseensä syvemmälle kuituihin.

Ilfordin kemioilla (Ilford Multigrade Developer, Stop ja Rapid tai Hypam Fixer) sekä FB-paperilla Ilford suosittelee seuraavia aikoja:

Kehite 2 min

Keskeyte 30s

Kiinnite 1 min mikäli sekoitussuhde on 1+4 / 1+1min mikäli sekoitussuhde on 1+9 (itse käytän aina kahta kiinnitettä ja aikaa 2+2 minuuttia varmistaakseni riittävän kiinnittymisen)

Ajat RC-papereilla ja Ilfordin kemikaaleilla vedostaessa ovat:

Kehite 1 min

Keskeyte 10s

Kiinnite 30s

7. Huuhtelu ja kuvan tutkiminen.

Kun olet siirtänyt vedoksen kiinnitteestä vesihuuhteluun, anna sen huuhtoutua hetken ennen kuin otat vedoksen esiin arviointia varten. Tutki vedosta hyvässä valossa, esimerkiksi päivänvalossa tai kirkkaan loisteputken alla saadaksesi siitä tarvittavan tiedon.

Tekemäsi raitavalotuksen perusteella on mahdollista nyt arvioida lopullisen vedoksen tarvitsema aika. Kiinnitä huomiota kuvan vaaleaan ja tummaan päähän: mistä raidasta tummasta päästä löytyy syvä musta? Entä vaalea pää: missä raidassa vaalea pää ei mene harmaaksi? Mikäli kaikissa raidoissa yleisvaikutelma on harmaa, kontrastia kannattaa nostaa (eli lisätä Grade-arvoa, tai väripääkoneessa lisätä magentaa ja vähentää keltaista). Mikäli musta pää menee tukkoon (täysin mustaksi vailla yksityiskohtia) samalla kun vaaleassa päässä ei näy kuin valkoista, kontrastia kannattaa laskea.

Mikäli kaksi vierekkäistä raitaa näyttävät molemmat hyviltä, kannattaa valotusaika valita raidoista vaaleamman mukaan. Suuremmassa koossa kuva näyttäytyy tummempana kuin yksittäisessä raidassa.

8. Ensimmäinen koevedos.

Aseta valotuskelloon aika, johon raitavalotusta tutkimalla päädyit. Filtteriasetusten eli kontrastin muuttaminen vaikuttaa lopputulokseen. Mikäli muutat kontrastia, suosittelen aina tekemään uuden raitavalotuksen. Se säästää lopulta yleensä aikaa ja papereita, vaikka tässä vaiheessa vaikuttaisi tylsältä hommalta.

Tee ensimmäinen varsinainen koevedos aina koko kuvasta. Älä siis enää käytä kapeita paperisuikaleita tai puoleksi leikattuja papereita. Pystyt näin helpommin arvioimaan kokonaisesta kuvasta, millaista jatkotyöstöä vedos tarvitsee. Yleensä teen raitavalotuksenkin aina koko paperille. Siitä on hyötyä myöhemmin kun arvioin lisävalotusten tai varjostuksen tarvetta.

Kehitettyäsi kuvan tutki vedosta jälleen päivänvalossa. 

Nyt voit arvioida, millaisia lisävalotuksia vedos kaipaa. Tässä ei auta yleensä muu kuin oma kertyvä kokemus ja jonkun kokeneen vedostajan apu. Tämä on myös kaikista hankalin vaihe muuten kuin kädestä pitäen näytettäväksi.

9. Lisävalotukset ja varjostukset.

LIäsvalotukset (burning) ja varjostukset (dodging) ovat kaikista luovin ja omasta mielestäni hauskin osuus kuvan vedostusprosessia. Näillä lisätyöstöillä vedoksen ulkonäköön voi vaikuttaa rajustikin. Hienovedostuksen klassiseen ihanteeseen kuitenkin kuuluu se, että katsoja ei voi päätellä kuvan nähdessään, että sen lopputulokseen on vaikutettu pimiössä. Tarkoitus on siis saada aikaan vedos, joka on päräyttävän hieno, mutta siten, että tavallinen katsoja ei osaa sanoa, millaisia kikkoja tuon päräyttävän vaikutelman aikaan saamiseen on käytetty. Tulen kirjoittamaan lisää tekstejä lisävalotuksista ja varjostuksista.

10. Vedoksen huuhtelu.

Kemiakylvyissä vedos imee itseensä kemioita. Mikäli kemioita ei huuhdella kunnolla pois, nämä kellastavat vedoksen toisinaan lyhyenkin ajan kuluessa. Vedoksen tehokas ja riittävän pitkä huuhtelu on siis avainasemassa kuvan säilyvyydessä tulevillekin polville.

Vedoksen huuhteluvaatimukset riippuvat käytetystä paperista. RC (resin coated) -papereita ei tarvitse huuhdella yhtä kauan kuin kuitupapereita (FB, Fiber based), sillä ne eivät ime itseensä kemioita yhtä syvälle kuituihin. RC-paperille suositellaan valmistajasta riippuen muutaman minuutin huuhtelua. Ilford suosittelee vain kahta minuuttia juoksevassa ja tehokkaasti vaihtuvassa vedessä. Veden lämpötilan suositellaan olevan yleensä sama kuin prosessin lämpötila, eli noin 20C astetta. Hiukan lämpimämmälläkin vedellä voi huuhdella, mikä tehostaa tyypillisesti prosessia, mutta paperin reunat alkavat irvistää tällöin helpommin.

Kuitupaperia tulee huuhdella vähintään kahdessa eri huuhtelusyklissä. Lisäksi huuhteluiden välissä suositellaan käytettäväksi HCA (Hypo Clearing Agent) tai vastaavaa Washaid-liuosta. Huuhtelun apuaine puhdistaa kemian jäämiä pois paperista tehokkaasti. Tehokas huuhtelu edellyttää viimeisessä huuhtelussa käytettävää arkistohuuhtelulaitetta, jossa paperit ovat toisistaan erillään kukin omassa lokerossaan huuhtoutumassa. Kiinnitä huomiota siihen, ettet tuppaa laitetta liian täyteen paperia. Teho laskee, mikäli papereita on laitteessa useampi joka välissä.

Mikäli ei käytä huuhtelun apuainetta (jota itse aina käytän), kuitupaperille tehtytä vedosta kannattaa pitää kolmessa eri huuhtelussa vähintään kahden tunnin ajan.

Huuhtelun onnistumisen huomaa helposti vedoksen sävytysvaiheessa. Mikäli huuhtelu on riittävä, sulfidisävyte ei jätä paperipohjaan jälkiä vaan sävyttää ainoastaan kuva-alaa. Mikäli taas huuhtelu on ollut heikko, sulfidisävyte tarraa esimerkiksi paperin valkoisiin reunoihin tai taustapuolelle ja joskus myös kuva-alaan voi jäädä ruskeita läiskiä.

Olen ilokseni huomannut, että varhaisimmat vedokseni 90-luvun lopulta ovat nekin säilyneet kellastumatta ja haalistumatta, vaikka tuolloin en vielä yleensä apuaineita käyttänyt. Huuhtelin silloin vedoksia kuitenkin parhaimmillaan useita tunteja. Turvallista, mutta epäekologista vedenkäytön kannalta.

Kun vedos on huuhdeltu, onkin aika siirtyä viimeistelyyn kuten heikennyksiin ja sävytyksiin. Kirjoitan niistä erillisen tekstin.